Kuinka Finnair onnistui tekemään nopeita ratkaisuja koronakriisin keskellä ja miten hyvä yhteistyö teknologiakumppanin kanssa tuki muutostilanteessa?
Koronapandemian tuomien äkillisten muutosten ja jatkuvan epävarmuuden takia vuosi 2020 oli täysin poikkeuksellinen. Matkailuun ja lentoliikenteeseen kriisi iski erityisen pahasti, kun toiminnot pysähtyivät kuin seinään. Tilanne aiheutti uudenlaisia haasteita myös teknologiaratkaisuille ja IT-johtamiselle.
Maaliskuussa 2020 Tiina Flytström siirtyi Postilta Finnairin palvelukseen vastuualueenaan infrastruktuuri. Ajankohta oli täysin poikkeuksellinen, kun koronakriisin vaikutukset alkoivat juuri konkretisoitua myös Suomessa. ”Tulin käytännössä ihan kriisin sydämeen. Tilanne muuttui todella nopeasti, aamulla tilanne saattoi olla aivan erilainen kuin iltapäivällä. Huhtikuuhun mennessä merkittävä osa liikenteestämme oli ajettu alas”, avaa Flytström.
Nopeasti muuttuvat tilanteet heijastuivat myös teknologiaratkaisuihin ja niiden johtamiseen. ”Vastuulleni kuuluvat muun muassa omat sisäiset käyttäjät, loppukäyttäjien päätelaitteet ja tietoturva. Lentoliikenteen väheneminen on vaikuttanut työn määrään myös omassa tiimissäni, mutta samalla on ollut tärkeää varmistaa, että kriittisissä toiminnoissa on miehitystä riittävästi”, Flytström kertoo.
Nopeaa reagointia yhdessä teknologiakumppanin kanssa
Äkilliset muutokset ja epävarmuus loivat uudenlaisia tarpeita myös teknologiakumppanille. ”Tarvitsimme sellaisen palveluntarjoajan, jolla oli kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Kumppanin, jolla oli ketterä ja kustannustehokas tapa toimittaa palveluita, jotka skaalautuvat nopeasti”, Flytström taustoittaa. InfoCare oli toimittanut alihankkijana Finnairille lähitukipalveluita jo pitkään. Nyt kaivattiin kuitenkin selvästi kokonaisvaltaisempaa palvelua. Syksyllä 2020 siirryttiin ripeällä aikataululla laajempaan, yhden kontaktipisteen single point of contact –malliin, joka ohjaa kaikkea IT-palvelua. ”Kun toimittaja oli entuudestaan tunnettu ja mukana oli tuttua henkilökuntaa, ei tutustumisvaiheeseen kulunut aikaa, vaan projektissa päästiin nopeasti eteenpäin”, toteaa Flytström.
Korona toi erikoisuuksia myös projektin käytännön toteutukseen, kun koko projekti toteutettiin täysin etänä ”Projektitiimi ei tavannut toisiaan ollenkaan, vaan kaikki hoidettiin etänä. Aikataulu oli todella tiukka ja palveluntarjoajan valinnassa olikin tärkeää, että kumppani kykenee nopeaan toimintaan. Myös projektisuunnitelman oli oltava poikkeuksellisen joustava. Kokonaisuus sujui hyvin, haasteita ratkottiin sitä mukaa, kun niitä eteen tuli, ja kaikilla oli yhteinen päämäärä”, kertoo Flytström projektin kulusta. Koko tiimin panos, hyvä yhteistyö ja yhteinen päämäärä auttoivat projektin nopeassa läpiviemisessä ja muuttuvissa tilanteissa. ”Ihmiset ovat kuitenkin yrityksen tärkein resurssi. Tässä projektissa ja poikkeuksellisessa tilanteessa selvittiin hienosti, kun kaikilla oli yhteinen tavoite ja molemmin puolin vallitsi asenne, että tästä selvitään kyllä! Tärkeää oli myös avoin keskustelu – sekä positiivisista että negatiivisista asioista. Näin oltiin samalla aaltopituudella ja ymmärrettiin myös yllättäviä ja radikaalejakin muutoksia”, kertoo Flytström.
Uusi tilanne kasvatti myös riskinottokykyä
Uudenlainen tilanne toi haasteita, mutta toisaalta myös puski kohti muutoksia entistä rohkeammin. ”Jatkuva epävarmuus pakotti toimimaan hyvin systemaattisesti ja varmistamaan toiminnan uudenlaisessa tilanteessa. Oli erittäin tärkeää, että muutoksia tehtiin nopeasti ja mietittiin asioita uudella tavalla. Aiemmin ehkä suunniteltiin ja haaveiltiin muutoksista tai uudistuksista, joita
voisimme tehdä – sitten joskus. Nyt kriisin keskellä saatiin tehtyä radikaalejakin asioita ja isompia ratkaisuja nopeasti. Tietyllä tapaa kriisi loi tilaisuuden myös positiivisessa mielessä tehdä suuriakin päätöksiä. Uudessa tilanteessa oli myös enemmän riskinottokykyä”, Flytström kertoo.
Muutostilanteessa on kuitenkin tärkeää pitää mielessä myös iso kuva ja toiminnan jatkuvuus tulevaisuudessa. “On tärkeää, ettei kriisissäkään liikaa uppouduta vain arjesta selviämiseen, vaan pidetään mielessä myös yrityksen strategia. Pitää muistaa mihin ollaan menossa pitkällä tähtäimellä”, summaa Flytström.
Onko yrityksessänne onnistuttu pandemian myötä vastaamaan IT-tuen ja teknologiapalveluiden tarpeisiin, jotka skaalautuvat aidosti tarpeen mukaan, mutta mahdollistavat myös 24/7 valtakunnalliset lähitukipalvelut etätyöntekijöille?
Jos kiinnostuit, ota yhteyttä!
Pete Brusi, Toimitusjohtaja, InfoCare Oy
puh: 040 5869 320
Jori Sistonen, Palveluliiketoiminnan johtaja, InfoCare Oy
puh: 050 3161 093
